5 vinkkiä uuden liiketoiminnan kehittämiseen

Olemme saaneet lukea jo aika monta erilaista top-listaa kriisin ajan parhaista liiketoimintamalleista ja erilaisista bisnesvinkeistä. Pohdin Harvan lisäksi useiden kasvuyritysten hallituksissa toimivana työkseni liiketoiminta- ja ansaintamalleja päivittäin ja olen viimeisen kuukauden ajan pyrkinyt aktiivisesti selvittämään, mitä nyt on tapahtumassa siinä määrin, kun sitä vielä on mahdollista hahmottaa.

Todettakoon aluksi yksi ensimmäisistä havainnoistani. Katsomme maailmaa aivan liian lyhytjänteisesti. Samaan näppäilysarjaan totean, että se on täysin ymmärrettävää. Kuitenkin, meidän olisi paikallaan tehdä ero selviytymistaistelun ja oikean uusiutumisen välille, vaikka raja ei välttämättä kovin selkeä olekaan.

On helppo heittää ilmoille, että nyt menestyvät verkkokaupat, subscription-pohjaiset palvelut, uudet yhteistyömallit, on demand -viihde jne. Näin varmasti käy. Harvemmin kuitenkin menestyvät ainakaan heti ne, jotka näihin juniin hyppäävät vasta nyt. Ne voivat pitää hengissä mutta ei maailma niin toimi, että ohituskaistaa voisi painella jotenkin helposti niiden ohi, jotka edellä mainittuja liiketoimintoja tai -malleja ovat harjoittaneet jo vuosia. Eikä ole mitään yksiselitteistä totuutta, että edellä mainitut soveltuisivat kaikille. Liiketoiminta- tai ansaintamallin vaihtaminen lennosta ei kuitenkaan yleensä käy ihan kädenkäänteessä varsinkaan, jos yrityksellä on vähänkin enemmän volyymiä liiketoiminnassaan. Hengissä säilyminen on hyvä motivaattori mutta siitä on pitkä matka menestykseen hengissä säilymisen lisäksi. En kuitenkaan tietenkään tarkoita, etteikö vaihtoehtoja kannattaisi tutkia ja hyödyntää.

Hengissä säilyminen on hyvä motivaattori mutta siitä on pitkä matka menestykseen hengissä säilymisen lisäksi.

Yleisellä tasolla “viisastelu” ei tunnu tällä hetkellä uppoavan kuulijoihin, kun kaikki odottavat nopeita korjausliikkeitä ja kuningasideoita, joilla saisi mielenrauhan edes viikkoa pidemmäksi ajaksi. Samat temput eivät kuitenkaan meitä kaikkia tästä suosta nosta. Niitä on kyettävä soveltamaan enemmän menetelmä- kuin toimenpidetasolla. Menetelmätason fundamentit ovat pitkälti edelleen samat, vaikka muutosnopeus onkin kasvanut ja toimintaympäristö muuttunut osittain jo asiakaskäyttäytymisenkin osalta.

Tarjoan lääkkeitä tilanteeseen mieluummin vähän pidemmälle katsoen ja sillä tasolla, mikä vaatii vielä hiukan omaa pohdintaa ennen kuin seuraavassa listaamani asiat voidaan viedä käytäntöön kunkin omassa liiketoiminnassa.

  1. Vastuullisuus
    Kriisi on nostanut empatian esiin ja vastuullisuuden julkiseen pohdintaan. On myös esitetty ajatuksia, että korona olisi luonnon vastaisku sen laiminlyöntiä kohtaan. Vastuullinen liiketoiminta oli nosteessa jo ennen koronaa ja tällä hetkellä näyttää yhä enemmän siltä, että sen rooli osana päivittäisiä valintoja tulee kasvamaan, niin ostokäyttäytymisessä kuin liiketoiminnan suunnittelussakin. Vastuullisuuden huomiointi on tulevaisuudessa välttämättömyys, nyt siitä ehtii vielä tehdä myös kilpailuedun.

  2. Sisällön laatu
    Transformaatio kohti sähköisiä kanavia on ollut käynnissä jo pidempään mutta valitettavan usein puutteellista laatua on korvattu määrällä. Näyttää siltä, että sisällön laatu nousee vihdoinkin ansaitsemaansa arvoon. Ei ole ihan sama, mitä sanoo, vaan yhä tärkeämmäksi nousee viestin erottuvuus, näkemyksellisyys, persoonallisuus ja kekseliäät keinot saada se juuri oikean kohderyhmän tietoisuuteen. Kyllä, edelleen kyse on aivan markkinoinnin perusteista mutta kun kanavat täyttyvät kohinasta, määrä ei enää auta. Ehkä viimeinkin content is king.

  3. Yhteistyömallit
    Moni taho vannoo yhteistyön nimeen ja uusiin yhteiskonsepteihin. Valitettavasti oman kokemukseni mukaan löyhät yhteistyömallit ovat harvoin kovin toimivia, ellei niissä ole riittävän suuret kannusteet suhteessa osapuolten kokonaisvolyymiin. Liian moni potentiaalinenkin idea jää puuhastelun tasolle, koska toteutuksen merkittävyys ei riitä sitouttamaan osapuolia kunnolla yhteiseen tavoitteeseen. Korona on muuttanut asetelmaa siten, että kun on kiire, on yhä vähemmän asioita, joita kannattaa lähteä kehittämään itse. Aikaa tähän ei yksinkertaisesti ole. Kahden tai useamman tahon yhteenliittymät, joissa on selkeä potentiaali ja yhteensä vähemmän kehitettävää, on merkittävästi nopeampi keino päästä markkinoille. Toivottavasti yhteistyökonseptit lisääntyvät ja mallit suunnitellaan suoraan paitsi koronan kestäviksi, myös aikaa kestäviksi.

  4. Kanavavaihtoehdot
    Digitalisaatio itsessään ei ole ratkaisu. Se voi olla ratkaisu, jos se tarjoaa perinteisen asiakaskanavan rinnalle tai tilalle vaihtoehdon, joka on sujuvampi, helpompi, miellyttävämpi, tavoittaa uusia kohderyhmiä, lisää palvelun käyttöä tai esimerkiksi madaltaa palvelun tuottamisen kustannuksia. Jos sähköistä kanavaa asiointiin ei vielä ole ollut, on olennaista ymmärtää, pyritäänkö nyt luomaan jokin nopea, väliaikainen ratkaisu vai kehittämään pitkäjänteisesti toimiva kanava nykyisten rinnalle ja aikanaan korvaajaksi. Asiakaskokemus ei ole asia, jonka voi hoitaa "sit joskus myöhemmin".

  5. Alueellinen omavaraisuus
    Tämä pohdinta on monilta osin vasta alussa mutta jo havaittavissa. Keskustelu on alkanut teollisen tuotannon ja elintarviketuotannon omavaraisuudesta, kun rajoja on laitettu kiinni ja ihmisten liikkuvuuden rajoittaminen rajoittaa myös palveluiden liikkuvuutta. On perusteltua kysyä myös palveluiden puolella, pystymmekö tarjoamaan jotain sellaista, jossa kotimaisuus tai eurooppalaisuus on tulevaisuudessa arvokasta suhteessa anonyymeihin tai huonosti läpinäkyviin, riskialttiisiin ja globaaleihin alihankintarakenteisiin.

Arjen osalta kehottaisin antamaan itselle vähän happea. Olen itse kokeillut useampia keinoja eri firmoissa ja totesin parhaaksi tavaksi organisoida tekemisiämme viikko kerrallaan. Ensin otimme shokin vastaan ja yritimme ymmärtää, mistä siinä on kysymys. Seuraavalla viikolla teimme välittömät ja välttämättömät päätökset ja aloitimme toimet. Kolmannella viikolla loimme suunnitelmat jatkuvuudelle henkilöstön ja liiketoiminnan rahoituksen osalta. Neljännellä viikolla yritimme luoda objektiivisempaa kuvaa, mitä maailmassa ja ympäristössämme tapahtuu. Nyt keskitymme pohtimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja, kun akuutein kriisinhoito on saatu tehtyä.

Stressi ja luovuus eivät sovi kovin hyvin yhteen, vaikka joskus timanttisia ideoita syntyykin paineessa. Akuutti paine on saatava ensin pois ennen kuin uuden, paremman tulevaisuuden luomiseen on mahdollista keskittyä sen vaatimalla ajattelun vapaudella.

 

Tilaa maksuton markkinointikonsultaatio

 

Tykkäsitkö tästä? Jaa juttu!

Tero Ylönen

Tero Ylönen

Tero on Harva Marketingin business designer ja hallituksen puheenjohtaja. Hänen rakennuspalikoitaan työprojekteissa ovat erilaiset konseptit, liiketoiminta- ja ansaintamallit, liiketoimintaprosessit, organisaatiomallit, myyntimetodit ja rahoitusinstrumentit. Tero on ollut rakentamassa kymmenien pk-yritysten liiketoimintoja sekä useiden suuryritysten ja brändien markkinointia viimeisen viidentoista vuoden aikana sekä Suomessa että kansainvälisesti.