Harva Marketing Blogi | Päivi Salminen

Valtaosa suomalaisista yrityksistä tekee sisältömarkkinointia (suurista ja keskisuurista yrityksistä 84% kertoo Spoon and Norstat 2018 tutkimus). Tämänhetkisessä uudessa normaalissa sisällön kulutus on kasvanut ja erityisesti sosiaalinen media ja podcastit ovat nostaneet suosiotaan. Sisällöstä haetaan tukea osaamisen kasvattamiseen - osittain epävarman työtilanteen, osittain nopeiden muutosten vuoksi - sekä myös eskapismia harmaasta arjesta. Kerron seuraavaksi seitsemän sisältömarkkinoinnin trendiä, jotka pätevät, teetpä sisältöä sitten kuluttajille tai yrityksille.

Myynninedistämistyöt mielletään usein nuorten hommiksi, mutta totuus ei ole ollenkaan niin mustavalkoinen. Harva Marketingin kronologisesti ansioitunein työntekijä on 77 vuoden ikään ehtinyt Lisi Lavonen, joka on työskennellyt jo Harvan edeltäjällä Tessalla vuodesta 2005 lähtien. 

Markkinointialaa seuraavana saattaa välillä tuntua, että muuta mainontaa ei enää olekaan kuin sosiaalinen media. Harvakin tekee sosiaalisen median markkinointia, mutta satojen tuhansien toteutettujen promootiotyövuorojen rinnalla muutaman vuoden vallinnut somehuuma tuntuu vasta alkusoitolta. Perinteisten medioiden kuolemasta on puhuttu vuosia, mutta käytännössä kuoleman sijaan mediat ovat digitalisoituneet tai laajentaneet kohtaamisiin, kuten esimerkiksi Sanoma, joka juuri laajensi tapahtumapalettiaan Tikkurila Festivaalilla.

Vaikka yli 80 % Instagramin käyttäjistä seuraa vähintään yhtä yritystä kyseisessä kanavassa, on yksityishenkilöiden tuottama sisältö kuitenkin suurimmalle osalle käyttäjistä kiinnostavampaa ja uskottavampaa. Sisällön jakajan ei tarvitse olla henkilökohtainen tuttu, sillä tutkimuksen mukaan 76 % pitää “keskivertoihmisten” jakamaa sisältöä luotettavampana kuin yritysten. Niinpä on tärkeää, että saat asiakkaasi jakamaan brändiisi liittyviä kuvia ja kokemuksia. Tässä blogikirjoituksessa muistelemme, miten tähän on tultu, ja kerromme, miten yritykset innostavat kuluttajia kuvaamaan kokemuksiaan.

Web Summit -yhteenvedossa kerroimme, että vaikuttajamarkkinointi on Suomessa vielä lapsenkengissä, ja yhdyimme ennustukseen sen siirtymisestä strategiselle tasolle. Tapasimme vuodenvaihteessa muutaman suomalaisen blogi-/tubettaja-/monimediaverkoston edustajia alkavan vuoden tekemistä suunnitellessamme. Huomasimme samojen teemojen nousevan puheisiin jokaisen kohdalla, ja listaammekin nyt tähän vaikuttajamarkkinoinnin kuumimmat teemat.

Kuluttajalle tarjolla olevien tuotteiden määrä jatkaa kasvuaan samaan aikaan kun myymäläpinta-aloja pyritään pienentämään. Lähes kaikilla aloilla myymälöistä löytyy nykyisin myös kaupan omia private label -merkkejä. Kilpailu hyllytilasta kovenee siis entisestään. Tähän kun lisätään kasvava määrä kanavia, joissa kuluttaja kohtaa mainossisältöä, ei ole ihme, että myymälässä huonosti toisistaan erottuvien brändien keskellä on usein varsin hämmentynyt asiakas. Perinteisesti on julistettu, että 70 tai jopa 80 % brändivalinnoista tehdään vasta myymälässä. Vaikka totuus olisi vain puolet siitä, on se silti painava syy brändeille huolehtia siitä, että myymäläympäristö ohjaa valitsemaan juuri heidän brändinsä.

Haamuasiakkaana toimiminen tai tuttavallisemmin mysteryshoppaus (engl. mystery shopping) on hieman yllättäen kasvattanut suosiotaan verkosta ostamisen kasvaessa. Kun kuluttaja vaivautuu kivijalkamyymälään, hän haluaa palvelua ja asiantuntemusta. Mysteryshoppaamisella voidaan tutkia esimerkiksi palvelun laatua, henkilökunnan asiantuntemusta sekä toimintaohjeiden noudattamista, vertaillen näitä eri toimipisteiden välillä. Mysteryshoppauksen tilaaja voi olla liikkeen johto tai esimerkiksi päämiehen edustaja, joka haluaa tutkia, suositellaanko hänen brändiään liikkeessä. Tietysti myös kilpailijoita voi ja kannattaa tutkia mysteryshoppauksen keinoin. Mysteryshoppaus on Suomessa vielä lapsenkengissä, sillä esimerkiksi Britanniassa tehdään joka kuukausi arviolta 50 000 haamuasiakaskäyntiä. Mysteryshoppaus kannattaa tehdä kunnolla, että siitä olisi todellista hyötyä. Lue alta neljä tärkeintä vinkkiä onnistuneeseen haamuasiakastutkimukseen!  

Tapahtumamarkkinointi kasvattaa yhä tärkeyttään, koska digitalisaation ja automaation myötä henkilökohtaisen kohtaamisen arvo on nousussa. Samanaikaisesti kasvavat odotukset tapahtumia kohtaan, erityisesti yritystapahtumien kohdalla, joista haetaan nykyisin paitsi ammatillista osaamista ja verkostoitumista, myös hyvää mieltä, onnellisuutta ja hyvinvointia. Osallistuimme Alma Talent Eventsin Tapahtumaklinikkaan 9.11.2017, missä Alma Median viestintä- ja brändijohtaja Elina Kukkonen jakoi kokemuksiaan vaikuttavan tapahtuman tekemisestä. Oli mahtavaa kuulla ison mediatalon edustajan korostavan juuri samoja asioita, joita mekin pidämme erityisen tärkeinä. Blogikirjoituksemme on tämän asiantuntevan puheenvuoron inspiroima. 

Yhä useammin saamme asiakaspalaverissa kuulla musiikkia korvillemme: "Olemme miettineet, että pitäisi ottaa markkinoinnin automaatio käyttöön." Hetkonen, eikö markkinointitoimisto pelkää tulevansa automaation syrjäyttämäksi? Totta on, että pitkällä aikavälillä markkinoinnin automaatio vähentää rutiininomaista markkinointityötä, kuten sähköpostien lähettämistä. Alkuvaiheessa hommaa kuitenkin riittää, ja usein nälkä kasvaa syödessä, kun prosessi alkaa tuottaa lämpimiä liidejä myynnille.  Automaatiotyökalun valinta on useimmiten ensimmäinen askel, vaikka työkalusta riippumatta pelkkä ohjelmisto ei tee vielä yhtään mitään. Tee vähintään nämä viisi asiaa, niin saat heti alusta alkaen hyödyn irti markkinoinnin automaatiosta.  

Growth hacking eli kasvuhakkerointi on noussut trenditermiksi, mutta hienolta kuulostavan sanan takana on varsin järkeviä markkinointi- ja myyntikeinoja ja -periaatteita, joihin kannastaa tutustua. Kasvuhakkeroinnin tavoitteena on kasvaa niin nopeasti kuin mahdollista, useimmiten hyödyntäen tuotteen tai palvelun olemassaolevia asiakkaita. Parhaiten kasvuhakkerointi sopii verkkopalveluille, mutta osa periaatteista soveltuu muihinkin aloihin.