Same same. But different.

Olin ollut Expressionilla promoottorina jo yli kaksi vuotta, kun sain alkukeväästä mielenkiintoisen viestin toimitusjohtaja Päivi Salmiselta. Viestissä kysyttiin vain hiusteni väriä ja loppukevään suunnitelmia töiden ja koulun osalta. Mielenkiintoni heräsi välittömästi, mitähän kivaa tällä kertaa? Ja kivaahan sieltä nimenomaan seurasi: koko kevään kestäneen sähköpostienvaihdon ja yhden palaverin jälkeen olimme pienellä porukalla matkalla kohti Tansaniaa! Sitä helposti luulisi, että promootioiden tekeminen on samanlaista riippumatta missä päin maailmaa niitä järjestää. Perusideahan on kuitenkin yksinkertainen: hommataan tarvikkeet promopaikalle, perustetaan siisti ja näyttävä promotiski hyvälle paikalle ja positiivisella asenteella vedetään promo läpi, jonka jälkeen pakataan kamat ja siistitään paikka. Yllättävää kuitenkin oli, kuinka paljon kulttuuriset erot vaikuttavat jo aloituksesta lähtien.

Liittyminen "moottoritielle" oli Tansaniassa hieman erilaista kuin Suomessa...

Ensimmäiset ongelmat alkoivat usein jo tuosta tavaroiden ja itsensä kuljetuksesta paikalle. Sadekauden johdosta suurin osa teistä oli käyttökelvottomia, joten pääteiden ruuhkat ylittivät jokaisen arviointikyvyn. Kun kolmen kilometrin matkaan kului parhaimmillaan kaksi tuntia aikaa, ei kukaan osannut ennakoida tätä lähtöajoissa. Oli siis enemmänkin tapa kuin poikkeus, että promot aloitettiin räikeästi myöhässä ja työntekijöitä sateli paikalle hyvinkin liukuvalla aikataululla, parhaillaan jopa yli neljä tuntia myöhässä.

Batteryn promopiste A to Z supermarketin edustalla

Koko promootiokulttuuri on Tansaniassa verrattain uutta, joka sekin aiheutti erilaisia ongelmia. Siinä missä Suomessa kauppiaat usein itse soittavat ja pyytävät promootiota, miettivät promotiskille parhaan mahdollisen paikan ja auttavat kaikin tavoin pitkin päivää, olivat asiat Tansaniassa hieman toisin. Kauppiaita piti pitkään taivutella suostumaan promootioon ja nimenomaan painottaa promootioiden hyötyjä kaupalle. Promootiotiskiä ei usein haluttu kauppaan sisälle lainkaan, vaan se perustettiin joko kaupan tuulikaappiin tai ulos kaupan ulko-oven eteen. Niissä paikoissa joissa promopisteen sai perustaa kauppaan sisään, oli sen paikka yleensä kaupan takanurkassa. Muiden tuotteiden promoottoreita seuratessani oli täysin normaalia, että promoottori istui päivän promotiskinsä takana ja vastasi asiakkaiden kysymyksiin, jos sellaisia sattui tiskille tulemaan. Mutta ei tilannetta, mistä ei ammattitaidolla ja kärsivällisyyttä selvittäisi. Parin tehokkaan Expressionin koulutuksen jälkeen promoottoreihin saatiin ladattua motivaatiota ja uusia aseita myyntiin sillä seurauksella, että Batteryn promoottorit loistivat joka paikassa edukseen positiivisuudellaan ja myyntitaidoillaan. Kun promootiot sujuivat ja tuote alkoi myydä, innostuivat kauppiaatkin promootioista ja useampi kuin yksi tulikin jo päivän päätteeksi kiittelemään ja kysymään, että milloin Battery-tytöt tulevat taas pitämään promootioita! Vain muutamassa päivässä sai nähdä mielettömän eron niin promoottoreiden kuin kauppiaidenkin asenteissa. Herää kysymys, jos vain parilla koulutuksella ja hyvällä esimerkissä saadaan aikaan noin suurta muutosta, mitä saadaankaan aikaan kun asiaan paneudutaan kunnolla ja säännöllisesti?

 

Tansanian Battery-team!

 

Osallistu keskusteluun