Työnhakijakokemus on työnantajamielikuvan keskiössä

Kaukana ovat ne ajat, kun työnhakijat kulkivat ympäri kaupunkia nöyrästi hattu kädessä. Nykyisin talentista taistelevan työnantajan täytyy luoda potentiaalisille työntekijöille positiivinen työnhakijakokemus. Sen luomisessa pätevät monet samat lainalaisuudet kuin brändien luodessa miellyttäviä kuluttajakokemuksia.

Kiinnostuksen herättäminen

Aktiivisesti töitä hakeva selaa työpaikkailmoituksia, mutta parhaat osaajat ovat liian kiireisiä nykyisissä töissä sitä tehdäkseen. Heidän kiinnostuksensa pitää herättää muissa kanavissa. Tarpeiden luominen kuluttajille on tuttua vuosikymmenten takaa, mutta työntekijäpuolella ollaan usein vieläkin jumissa vain aktiivisille hakijoille mainostamisessa. Vähitellen alamme nähdä enemmän artikkeleja ja mainoksia ei-rekrytointialan julkaisuissa, joiden tarkoitus on vain luoda positiivinen työnantajamielikuva yrityksestä. 

Silloinkin, kun ei-aktiivista hakijaa tavoitellaan, on se usein headhunterin toimesta. Eli ensimmäinen kosketus työnantajabrändiisi tehdään jonkun muun kuin sinun toimestasi. Huolehdi ainakin, että headhunter käyttäytyy ystävällisesti ja hoitaa perusasiat, kuten takaisin soittamisen ja sovittuihin asioihin +palaamisen ripeästi. 

Kiinnostusta voi herättää myös tapahtumamarkkinoinnin keinoin: Deutsche Bahn tarjoaa virtuaalitodellisuuden avulla mahdollisuutta kokeilla päivää junankuljettajana. Työnantaja voi myös ulottaa alalla tarvittavan koulutuksen tarjoamisen muihinkin kuin omiin työntekijöihinsä, tarjoten näin mahdollisuuden tutustua työnantajabrändiinsä erittäin positiivisella tavalla. Vaihtoehtoisesti yritys voi tarjota puitteet alaan liittyvien intressiryhmien tapaamisille.

Työnhakijakokemus ja työntantajamielikuva

Arvolupaus

Kuluttajabrändit muotoilevat arvolupauksensa houkuttelevaksi ja tuovat sen selkeästi kuluttajien tietoon. Työnantajabrändien pitäisi myös pyrkiä ensinnäkin tietämään arvolupauksensa työnantajana ja toiseksi viestimään se kaikissa hakuprosessin vaiheissa. Arvolupaus voi liittyä vaikkapa jatkuvaan työssä oppimiseen, työnteon vapauteen tai työtehtävien monipuolisuuteen. Lupauksen pitää tietysti elää työpaikan arjessa ja sitä kannattaa välittää ulospäin viestinnän keinoin. Parhaimmillaan arvolupaus tuo yritykseen avoimia hakemuksia tasaisena virtana.

Jo nyt verkosta löytää paljon keskustelua eri työantajista. Emme ole enää kaukana ajasta, jossa työnhakija voi käydä lukemassa työnantajana saamasi arvostelut kuin ravintola-arvostelun konsanaan. Arvostelun taustalla tulee olemaan kokonaisvaltainen työntekijäkokemus. IBM:n ja Ciscon kaltaiset jättiyritykset ovatkin jo kääntämässä focustaan asiakkaista työntekijöihin.

Hakemuksen jättäminen

Erityisesti IT- ja tekniikanaloilla taistelu osaajista on tällä hetkellä kovaa. Moni alan yritys onkin halunnut tehdä hakemisen mahdollisimman helpoksi: "Laita meille tekstari tai lähetä savumerkki tai tökkää edes Facebookissa niin kutsumme sinut haastatteluun." Logiikka helpon hakemisen takana on toki ymmärrettävä, mutta päteeköhän tähänkin vanha viisaus siitä, ettei ihminen osaa arvostaa liian helposti saatavia asioita? Halutuimmat työpaikat uskaltavat olla vaikeita - Googlelle hakiessa joudut ratkomaan ensimmäiset tehtävät jo ennenkuin pääset jättämään hakemuksesi.

Kuluttajakokemusta rakentaessa keskiössä on toive siitä, että kuluttaja saataisiin viettämään mahdollisimman paljon aikaa brändin kanssa mukavissa merkeissä. Työnhakijakokemusta rakennetaan kuitenkin usein tähän nähden nurinkurisesti. Kun kyseessä on niinkin merkittävä asia kuin työpaikan vaihto, tuntuu oudolta, ettei työnhakija olisi valmis käyttämään tähän hieman aikaansa. Kokemuksen pitää tietysti antaa hyvä kuva edustetusta brändistä, siis työnantajasta. Oman CV:n hinkkaus ei vielä liity työnantajaan mitenkään, mutta erilaiset testit ja tehtävät liittyvät. Ne eivät kuitenkaan saa tuntua kiusanteolta. Jos työtehtävä ei edellytä esiintymistä, älä pakota hakijaa jättämään videohakemusta.

Haastattelutilanne

Sekä haastattelija että haastateltava ovat työhaastattelutilanteessa myyjinä, joten kummankin on syytä olla ajoissa. Usein työnhakijat ohjataan työhaastatteluun lähimpänä ovea olevaan neuvotteluhuoneeseen. Aneeminen neuvotteluhuone ei anna kovin kaksista kuvaa yrityksestäsi, ja se on vieläpä usein ainoa, mitä työnhakija toimitiloistanne näkee. On myös hyvä muistaa, että muuttuneesta työnhakijamarkkinasta huolimatta moni jännittää haastattelutilanteita. Hitlerin bunkkeria muistuttava neuvotteluhuone tuskin on paras ympäristö saada hakijaa rentoutumaan ja olemaan enemmän oma itsensä. Kysymykset saavat olla tiukkoja, ja rentoutuneelta haastateltavalta saat niihin rehellisimmät vastaukset. 

Kun haastattelu tapahtuu olosuhteiden pakosta toimitilojen ulkopuolella, esimerkiksi kahvilassa toisella paikkakunnalla, koko kokemus linkittyy hakijan mielessä yritykseesi. Varmista siis vaikka etukäteisvarauksella, että saatte rauhallisen pöydän, ja että kahvi on tuoretta. Tuo hakijalle yrityksesi esite- tai lahjamateriaalia kotiin vietäväksi, ja pidä niitä haastattelun ajan pöydällä luomassa edes pieni yhteys edustettuun yritykseen. Näinhän toimisit messuilla ja seminaareissakin.

Jälkimarkkinointi

Joskus käy niin iloisesti, että hyviä hakijoita on liiaksikin. Oli totuus mikä tahansa, kaikille ei-valituille hakijoille soisi jäävän tämän mielikuvan asiasta. Muista, että vaikka hakija olisi mielestäsi umpisurkea, hänen paras kaverinsa saattaa olla yrityksenne tuleva tähti. Jätä siis hyvä mielikuva itsestäsi ja yrityksestäsi työnantajana! Jotkut työnantajat lähettävät kaikille työnhakijoille pienen lahjan kiitokseksi työnhakijan käyttämästä ajasta. Minimivaatimus on kohtelias vastaus, ja lupaus säilyttää yhteystiedot tulevaisuuden varalta. 

Mikäli et ole aivan varma, onko teidän työnhakijakokemuksenne kunnossa, sovithan 30 minuutin etätapaamiseen kanssamme, niin kartoitetaan tilanne. 

Tilaa maksuton markkinointikonsultaatio

 

Päivi Salminen

Päivi Salminen

Harvan raikkaan kaupallisesti ajatteleva Marketing Planner

Osallistu keskusteluun