Viisi syytä ulkoistaa sosiaalisen median ylläpito ja sisällöntuotanto

LinkedIN, Twitter, Facebook, Snapchat, Instagram, Youtube, Vine, TeamUP. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Sen lisäksi että some-palveluita tulee koko ajan lisää, niin olemassa oleviinkin kanaviin tulee muutoksia viikottain. Ei yksi eikä muutamakaan tekijä voi hanskata koko somen pelikenttää suunnittelusta toteutukseen kaikkine kanavineen.

Harvalla on viiden hengen sometiimi, johon kuuluu somemanagereita, markkinointisuunnittelijoita ja teknologiasuunnittelija. Pidämme viikottain noin tunnin mittaisen katsauksen, mihin kaikki viisi henkilöä tuovat tärkeimmät kuulumiset sosiaalisen median kentältä. Jokaisella on vastuullaan kolme somekanavaa ja niiden kehittäminen, ja siltikin sometunti hurahtaa liian nopeasti. Ja meitä on sentään viisi ihmistä tiimissä! Voin vain kuvitella, kuinka paljon aikaa ja energiaa kuluisi yhdeltä ihmiseltä tämän saman tekemiseen. Todennäköisesti työtunnit eivät edes riittäisi somen kehittämiseen ja uusien tuulien haisteluun päivittäisen ylläpidon ja sisällöntuotannon rinnalla. Ja sitten viisi syytä seuraavaksi:

Ajan puute ja mahdottomuus keskittyä pelkkään someen

Edellä kuvaamani kokemus ajan puutteesta on kokemustemme mukaan yleisin syy, miksi sosiaalien median ylläpito ja sisällöntuotanto halutaan ulkoistaa sometoimistolle. Yksi tai muutama ihminen, oli hän sitten somemanager tai brand manager, harvoin pystyy vastaamaan somekanavien kehittämisestä, uusien konseptien ja ominaisuuksien nuuskimisesta ja pilotoinnista sekä lisäksi mittaamaan ja raportoimaan tekemisistään tehokkaasti kaiken muun ohella.

Someen saisi helposti menemään kaiken työajan, mikäli sitä haluaisi tehdä erinomaisella tehokkuudella ja äärimmäisillä tuloksilla. Tässä tapauksessa moni marketing manager valitsee avukseen sometoimiston, joka pystyy sparraamaan hänen kanssaan digitaalisen ympäristön toimenpiteitä ja viemään tekemiset käytännön tasolle. Asiakkaidemme mukaan tekeminen on tehokkainta silloin, kun sekä kanavanhallinta että sisällöntuotanto tulevat samalta luukulta. Näin ei synny tilannetta, että asiakkaalla on kyllä hyvää sisältöä, muttei tehokasta kanavahallintaprosessia. Ja toisaalta, ei myöskään synny ongelmaa, että kanavaa olisi hyvin hoidettu, mutta sisältö ei toimi.

PK-yrityksissä, joissa somea halutaan monesti toteuttaa käytännön tasolla itse, on noussut yhä suositummaksi niin sanottu somesupport-toimintamalli. Kehittämämme malli tarkoittaa palvelun käyttäjän näkökulmasta kuukausittaista face-to-face -ideointi- ja suunnitteluriiheä ammattilaisen kanssa sekä lisäksi viikottaista etämiittiä käytännön tekemiseen liittyen. Näin yrityksen sisälle palkattu somemanager saa tehdä kanavatyötä itsenäisesti, mutta hänellä on kuitenkin tuki ja turva sparraamassa jatkuvasti.  

Some on tullut jäädäkseen

Some on ollut olemassa jo pitkään, vaikka sen mahdollisuudet erilaisille busineksille ovat avautuneet vasta viime vuosien aikana: Huolimatta siitä, että monelle asiakkaalle some on vielä harmaa alue muun digimarkkinoinnin ja hakukoneoptimoinnin välissä, me olemme ehdineet käyttää ja paneutua erilaisiin somekanaviin, alustoihin ja konsepteihin kymmenen vuoden ajan. Olemme päässeet testaamaan lukuisia erilaisia toimintamalleja, kanavia ja kampanjoita ja kokeilleet kädet savessa, millainen tekeminen sopii parhaiten kullekin toimialalle, tuotteelle, brändille ja markkinalle. Aivan kuten perinteisempikin media, myös some vaatii useamman ihmisen tiimin, jotta somekampanjat ja -konsepti saadaan tehokkaasti pystyyn ja somesta todella saadaan kaikki irti. Some on yhdelle ihmisille aivan liian laaja kenttä kokonaan hallita.Tämä on toiseksi yleisin syy, miksi organisaatiot ulkoistavat somekanavanhallinnan ja -sisällöntuotannon: tarvitaan perspektiivi, joka ei nojaa yksilön kokemuksiin ja tulkintoihin. Tarvitaan kaikkikanavaisesti ajatteleva tiimi.

Sisältömarkkinointi ja -sisällöntuotanto ei ole niin helppoa, kuin voisi kuvitella

Modernissa markkinoinnissa inbound- eli sisältömarkkinoinnilla on tärkeä rooli. Mitä enemmän ja parempaa sisältöä organisaatio pystyy tuottamaan, sen helpompi sen on vetää kotisivuilleen liidejä hakukoneista, sekä ohjata liidejä ostoskanaviinsa somekanavista. Ei hyvää sisältöä verkossa, ei näkyvyyttä hakukoneissa eikä postattavaa someen. Somesisällöntuotantoa voi verrata mihin tahansa kommunikointiin arjessa. Mikäli järkevää, hyödyllistä tai vaikuttavaa sanottavaa ei ole, on parempi olla hiljaa. Ja kun verkossa ollaan hiljaa, se tarkoittaa, ettei olla olemassakaan potentiaalisen ostajan mielessä tai silmissä.

Somessa käytyä vuorovaikutusta voi verrata kivijalkamyymälään: mitä asiakas mahtaisi ajatella, kun kukaan ei tervehdi liikkeeseen tultaessa? Tai entä jos muut asiakkaat haukkuvat brändiä julkisesti isoon ääneen myymälässä? Sama pätee somessa käytyihin keskuteluihin, sillä aivan kuten myymälässä, myös somessa vallitsee tietty etiketti, mikä pitää tuntea, jotta vuorovaikutus on luontaista, kanavaan soveltuvaa ja kaupantekoa ruokkivaa.

hc-tason-somemanager-livestream

Some ei ole hauskaa - kaikkien mielestä

Tyypillisesti somen ulkoistamisen syy on oma kokemuksen puute. Kun ei tunne digitaalisia kanavia hyvin, niissä markkinointi tuntuu vaikealta. Ei ole kiva hoitaa sosiaalisen median ylläpitoa, jos takaraivossa jyskyttää ajatus, ettei osaa sitä oikeasti. Jos somea tekee pakolla, siitä häviää paitsi tehokkuus myös hauskuus. Ammatti-somemanagerille some on mukava, haastava pelikenttä, missä saa todella tehdä töitä maksimoidakseen brändinäkyvyyden, ohjatakseen ihmisiä ostamaan ja sitouttaakseen heitä brändiin. He kokevat somen luonnollisena ja kiehtovana ympäristönä, mikä välittyy laadukkaana tekemisenä ja oikeansävyisenä keskusteluna.

somemanager-team

Mistä palkkaisin luottamusta, kokemusta ja osaamista?

Yksi usein mainituista syistä, miksi päädytään somen ulkoistamiseen, on vaikeus rekrytoida oikeanlainen henkilö tai tiimi tekemään somea. Sosiaalisen median ympäristöt ovat vielä suhteellisen tuore osa-alue yrityksen markkinoinnissa ja viestinnässä ja sen lisäksi, että hallitsee somen, pitäisi vähintään ymmärtää myös somen ja muun markkinoinnin rajapinta. Olennaisempaa kuin osata hoitaa vain some, on hoitaa somen integrointi yrityksen muihin tekemisiin ja kanaviin.

Rehellisesti, kuinka monella somemanagerilla Suomessa on aiempaa taustaa ja kokemusta esimerkiksi mainostoimistosta, viestintätoimistosta, promootiotyöstä tai/ja myynnistä? Valitettavan moni someammattinen on perehtynyt pelkästään someen, eikä hänellä ole näkemystä tai kokemusta siitä, miten esimerkiksi sosiaalinen media integroidaan osaksi kaikkikanavaisia markkinointikonsepteja. Tämän päivän trendi on nimenomaan omnichannel-markkinointi, mikä tarkoittaa virtuaalisen ja fyysisten kanavien yhteen kytkemistä.

Promootioita, myynninedistämistä, in store -toimintaa ja perinteisen median kanavia voidaan tukea sosiaalisen median tekemisillä tehokkaasti, mutta harva tietää käytännössä, mitä se vaatii. Entäs miten on sisällöntuotanto-osaamisen laita? Harva yhteisömanager on ammattilainen sisällöntuotannossa - siinä kevyessäkään kuvan ottamisessa ja muokkaamisessa tai videon teossa. Suomessa ei valitettavasti kouluteta managereita, joiden opiskelutaustassa yhdistyisi somekanavanhallinta ja sisällöntuotanto.

Myöskään aiempi aktiivisuus omissa, henkilökohtaisissa somekanavissa eikä aiemmat mahtavat suorituksen tykkääjämäärän hurjasta kasvusta, kerro vielä siitä, kuinka hyvin somemanager osaa vaikuttaa ihmisiin valituissa kanavissa, miten hän osaa ohjata heitä ostoksille, miten hän sitouttaa yhteisön jäseniä brändiin sekä miten hän toteuttaa tehokkailla kontaktiluvuilla esimerkiksi maksettuja mainoskampanjoita. Somen multitalentiksi itseään kutsuva "kaiken osaava" ammattilainen on toiveuni.

Lataa sosiaalisen media opas

Tykkäsitkö tästä? Jaa juttu!

Päivi Lehtonen

Päivi Lehtonen

Harvan kapteeni, valmentaja ja kaikkien sparrauskaveri aka Managing Director, joka vannoo vuorovaikutuksen nimeen, ajattelee asiakkaita ja löytää aina ratkaisun. Bloggaa mielellään ihmisistä, työelämästä, urasta, johtajuudesta, markkinoinnin johtamisesta sekä onnistumisista ja oppimisesta.